Flowers in the straw hat,
     hopes all things, endures all things
She listens to him and his toughness
     without boundaries, without power
 
Always either one loves
     more,
always either one cares
     less,
always the one who doesn’t die of loneliness
     is the one leaving
 
A saxophone plays by itself in the attic room,
the cherries bear bitter stones
The outdoor movie of the night is black and white
     melodrama,
and he only smiles
     to strangers
              while going to the bathroom.
 
Her tenderness goes wasted
     like hail into the ocean
If you could collect the surplus warmth,
you could replace a nuclear plant

Kukkia olkihatussa
            kaikki se kestää, kaikki se kärsii
Nainen kuuntelee miestä ja miehen kovuutta
            rajatta, vallatta
 
Aina jompikumpi rakastaa
            enemmän
aina jompikumpi välittää
            vähemmän
aina se lähtee, joka ei kuole
                        yksinäisyyteensä
 
Saksofoni soi itsekseen ullakkohuoneessa
kirsikoissa katkerat kivet
Illan ulkoilmaelokuva on mustavalkoinen
            melodraama
ja mies hymyilee
            vasta vieraille
                        vessaan mennessään
 
Naisen hellyys valuu
            hukkaan kuin raesade mereen
Jos ylijäämälämmön saisi talteen
sillä korvaisi ydinvoimalan